Entèlijans atifisyèl

Entèlijans atifisyèl (EA) se "bann teyori ak teknik yo itilize pou kreye yon seri aparèy ki kapab imite entèlijans moun".[1][2] Konsa li plis koresponn avèk yon seri konsèp ak teknoloji ke yon disiplin pou kont li. [3] Gen lòt moun ki remake definisyon EA a pa klè, sitou CNIL a ki prezante sijè sa a kòm « gwo mit epòk nou an » [4] .

Asistan entelijan pèsonèl yo se youn nan aplikasyon konkrè entèlijans atifisyèl nan ane 2010 yo.

Souvan klase nan gwoup la syans konitif, li sèvi ak enfòmatik nèwobiyoloji (sitou rezo nèwonal), lojik matematik (yon pati nan matematik ak filozofi) ak syans òdinatè. Li ap chèche metòd pou rezoud pwoblèm avèk gwo konpleksite lojik oubyen algoritmik. Pa ekstansyon li deziyen, nan lang chak jou, aparèy ki imite moun oubyen ranplase moun nan kèk enplikasyon nan fonksyon mantal li yo.[5]

Objektif li yo ak devlopman te toujou reveye anpil entèpretasyon, imajinasyon oubyen enkyetid ki eksprime nan narasyon oubyen fim syans fiksyon ak nan disètasyon filozofik. Reyalite a toujou sanble kenbe entèlijans atifisyèl la lwen pèfòmans vivan yo ; konsa, AI se toujou lwen enferyè a chat la nan tout kapasite natirèl li yo.[6]

Definisyon modifye

Tèm "entèlijans atifisyèl" la se John McCarthy ki te vin avè l. Pou pi kout, yo souvan ekri "AI" (pou Artificial Intelligence nan lang angle) epi EA an Kreyòl Ayisyen. Youn nan kreyatè li yo, Marvin Lee Minsky, te defini l kòm «konstriksyon pwogram enfòmatik ki fè travay ki, pou kounye a, se moun ki ka fè yon pi byen paske travay sa yo mande kapasite mantal konplèks tankou : aprantisaj pèsepsyon, òganizasyon memwa ak rezònman kritik ". , [7] Se poutèt sa se bò "atifisyèl" reyalize pa itilize nan òdinatè oubyen pwosesis elektwonik konplèks ak bò "entèlijans" ki asosye ak objektif li yo nan imite konpòtman. Imitasyon sa a dwe fè nan rezònman, pa egzanp nan jwèt oubyen pratik nan matematik, nan konpreyansyon sou lang natirèl, nan pèsepsyon : vizyèl (entèpretasyon imaj ak sèn), oditif (konpreyansyon lang pale) oubyen pa lòt kaptè, nan kontwòl yon wobo nan yon anviwònman enkoni oubyen ostil.

Malgre ke yo jeneralman respekte definisyon Minsky a, gen yon kantite definisyon diferan nan ki varye nan de (2) fason fondamantal  :

  • definisyon ki konekte AI a yon aspè moun nan entèlijans, ak ki konekte li nan yon modèl ideyal entèlijans, pa nesesèman imèn, ki rele rasyonalite ;
  • definisyon ki ensiste ke AI se gen entansyon gen tout aparans yo entèlijans (imèn oubyen rasyonèl), ak ki ensiste pou di ke fonksyonman yo enteryè nan sistèm AI dwe tou sanble avèk sa ki nan moun nan yo te epi yo dwe omwen tankou rasyonèl .

Istorik modifye

Kreyasyon ak devlopman modifye

Istorikman, lide entèlijans atifisyèl sanble yo sòti nan ane 1950 yo, lè Alan Turing panse si yon machin ka "panse". Nan yon atik "Computing machin ak entèlijans" (Mind, oktòb 1950) Turing eksplore pwoblèm sa a ak pwopoze yon eksperyans (kounye a yo rele tès Turing) ki vize a jwenn sòti nan lè yon machin ta vin "konsyan". Lè sa a, li devlope lide sa a nan plizyè fowòm, nan konferans lan "entèlijans la nan machin lan, yon lide eretik ", [8] nan konferans lan li bay BBC 3yèm pwogram, sou 15 me 1951 "Èske kalkilatè nimerik ka panse ?" [9] oubyen diskisyon an avèk MHA Newman, Sir Geoffrey Jefferson ak R.B. Braithwaite sou 14 ak 23 janvye 1952 sou tèm "Èske òdinatè ka panse ?".[10]

Referans modifye

Lyen deyò modifye